Voit hakea tietoa kirjoista, selaamalla netistä tai kyselemällä tutuiltasi. Näitä kutsutaan tiedonlähteiksi. Nykypäivänä kaikkein suosituin niistä lienee netistä tehtävä tiedonhaku sen helppouden ja nopeuden ansiosta. Netin käyttäminen ei ole sidoksissa aikaan tai paikkaan vaan voit käyttää sitä silloin kuin itse haluat.

Tiedonhaussa kysytään malttia ja kärsivällisyyttä. Joskus hyvän tiedonlähteen löytämiseen saattaa mennä kauankin aikaa. Suunnittelu on kaiken A ja O.

Kun teet tiedonhakuja, kannattaa kokeilla rohkeasti hakea myös erikielisiä hakusanoja. Tarvittaessa voit kääntää englanninkielisiä sivuja suomeksi esim. kääntäjän avulla.

   Mitä sinulle tulee mieleen sanasta tiedonhaku? Se ei ole sama 
   asia kuin googlettaminen. Googlesta voit hakea mitä
tahansa, mutta eri asia on sitten se miten hakusi onnistuvat ja oletko tyytyväinen saamiisi tuloksiin. Google tekee haut nopeasti, mutta yleensä hakutuloksia tulee useita tuhansia. Yleensä kuvitellaan, että parhaimmat hakutulokset ovat tuloslistalla ensimmäisinä, mutta sekin on harhaluulo. Ensimmäisenä olevat tulokset ovat niitä, jotka ovat käyttäjien suosikkeja.

Perushaun ja tarkennetun haun lisäksi googlesta löytyy sähköposti, pelitoiminto, karttahaku, blogit, kääntäjä ja paljon muuta. Perushaussa voit hakea millä sanalla tahansa. Hakusanoja yhdistelemällä ja erilaisia strategioita käyttämällä löydät varmimmin etsimäsi.

Fraasihaku on sanajonohaku. Siinä laitat etsimäsi lauseen lainausmerkkien sisään esim. ”kettu itki poikiansa” ja hakukone etsii kaikki sellaiset dokumentit, joissa kyseinen lause esiintyy. Fraasihaun käyttäminen tiedonhakuja tehdessä on kannattavaa. Kuitenkin näihinkin tulee suhtautua varauksellisesti. Tarkennetussa haussa pystyt rajaamaan hakuasi monin eri tavoin.

Google käyttää Boolen operaattoreita AND, OR ja NOT. Lue lisää Boolen operaattoreista Tampereen yliopiston verkkotiedonhaku -sivulta

  Wikipediasta löytyy artikkeleita 50 eri kielellä. Kuka tahansa
  voi luoda wikipediaan artikkelin, joten on hyvin todennäköistä,
että se sisältää asiavirheitäkin. Esim. Pisan kaltevan tornin pituus vaihtelee erikielisissä wikipedioissa. Wikipediaan kannattaa siis suhtautua varauksella. Sen hyvä puoli on, että tiedonhaku on sillä helppo aloittaa. Usein artikkelin lopussa on mielenkiintoisia linkkejä, jotka saattavat viedä informatiivisille sivuille.

   Aihehakemistoiksi sanotaan sellaisia verkkosivuja, jonne
   on koottu tietoa monista eri aiheista. Sivut on ryhmitelty omien otsikoidensa alle. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Makupalat on Suomen tunnetuin aihehakemisto, josta löytyy kattavasti linkkejä erilaisista aiheista. Sivuilla on myös oma sisäinen hakumahdollisuus. Samantapainen hakemisto on Kirjastot.fi – sivuston linkkikirjasto, josta löytyy myös paljon linkkejä ja tietoa. Linkkikirjastossa linkit on ryhmitelty kirjaston luokkien, YKL:n mukaan.

   Kirjaseuranta on verkkoportaali, josta voit hakea tietoa
   kirjailijoista ja heidän tuotannostaan sekä kaikesta
muustakin kirjallisuuteen liittyvästä. Sivu on hyödyllinen työkalu, kun teet esimerkiksi esitelmää jostakin kirjailijasta. Hae kirjailijan tiedot kirjoittamalla hänen nimensä hakukenttään muodossa sukunimi, etunimi esimerkiksi ”Lehtinen, Tuija”.


Kysymys verkkosivujen luotettavuudesta on hankala. Yksi luotettavan sivuston tuntomerkeistä on se, että siellä näkyy merkintä siitä, kuka sivut on tehnyt. Yksityisen ihmisten sivuilla tekijätietoja ei aina näy, mutta yritysten sivuilla kyllä näkyy tai pitäisi näkyä. Luotettavien sivujen kieli on selkeää ja ymmärrettävää eikä siinä ole asiavirheitä. Luotettavia sivuja pidetään ajan tasalla eli päivitetään säännöllisesti.





Pitää tietää mistä etsii, miksi etsii ja miten etsii.




Käy tutustumassa yllä olevasta linkistä erilaisiin hakukoneisiin, aihehakemistoihin ja tiedonhakusivustoihin


Hoksu suomennos:

* Luulitko, että tiedonhaku
internetistä on pelkkää
googlettamista?
Nyt sinä erehdyt!
 

LR mainos / nina